Ensimmäinen kosketuksesi tv:n tai elokuvien ihmeelliseen maailmaan. Muistatteko itse jotain vai onko teille kerrottu tarinoita?
Mä en itse ole ihan varma onko tää mun oma muistikuva vai sellainen "valheellinen" joka on muodostunut mulle kun vanhemmat ovat kertoneet juttuja. No kuitenkin mulle on kerrottu, että ensimmäisen kerran olin elokuvateatterissa 4.vuotiaana ja oltiin silloin katsomassa 101 Dalmatialaista piirretty. Mulla on mielessä sellainen hämärä tuntemus, että ihmettelin niitä penkkirivistöjä ja sitä suurta kangasta. En tosiaan mene vannomaan, että onko toi muodostunu mulle kerrotuista jutuista vai muistanko itse. : D Loppu on kuitenkin historiaa. Olen viime vuosina käynyt ahkerasti leffassa. Isin kanssa muutenkin käytiin melko usein kun olin pieni.
Sitten mulle on kerrottu miten aloin aina itkeä kun muumit loppui, se oli mulle ihan sietämätöntä kun olin siihen niin koukussa. Myös peukaloisen tunnusmusa itketti mua, koska ilmeisesti se oli niin surullinen.
Katsoin kuulemma pienenä mielenkiinnolla Marienhofia vaikka en siitä mitään ymmärtänytkään. Mulle on jäänyt siitä pari raakaa muistoa, joku nainen kompuroi rappuset alas korkokengillä ja loukkaantui ja sitten joku kuristettiin puhelimen johdolla...ja joku taidettiin jopa hukuttaa uima-altaaseen.
Frendejä kuulemma pidin lemppariohjelmana ennen kuin osasin edes lukea. Sen muistan miten riemuitsin kun opin lukemaan ja vihdoin ymmärsin ne tekstit. Tapitin jotain Frendit maratonia maikkarilta. No vitsit meni silti suurimmaksi osaksi edelleen ohi. Opin myös nopeasti lukemaan telkkarien tekstit koska olin iltaisin isovanhemmilla hoidossa ja mamma katsoi aina Kauniit & Rohkeat.
