Saaran ensimmäinen kappale oli minulle aivan outo eikä kappaleena iskenyt. Mutta Saara lauloi hyvin! Ehdin jo pelästyä. Finaalipaikka huomiseksi oli hieno juttu!
Huomaa, ettet ole 80-luvun nuori.
80-luvulla tuo oli ihan merkittävä hitti, mutta aika tyhjänpäiväinen perusbiisi. Saaran versio oli alkuperäistä parempi sovitus kappaleesta, tai ainakin paljon mahtipontisempi.
Finaalissa vastassa siis Matt Terry. Matt jäi kyllä aika pahasti Nicole Scherzingerin varjoon duetossa. Saarallakin oli Bohemian Rhapsodyssä vähän sitä ongelmaa, että yksittäisessä huippukohdassa ei ollut tarpeeksi räkäistä soundia, mutta kappaleen lopun rauhallinen kohta kuulosti ja näytti todella kauniilta, kun näki, miten hyvin Adam Lambertin ja Saara Aallon henkilökemia pelasi.