Tänään en halua kommentoida itse esityksiä vaan Motownia, johon ohjelma suhtautui suhteettoman kriitiikittömästi.
Ensinnä, olin hämmästynyt siitä, että Motownin perustaja Berry Gordy on edelleen elossa. Luulin hänen olevan sen verran vanhempi että olisi kupsahtanut jo aikaa sitten, mutta mikäs pahan tappaisi, kuten sanotaan.
Motown tarjosi artisteilleen käsittämättömän huonoja sopimuksia.
Itse tiedän lähinnä Jackson 5:sta sen perusteella mitä olen lukenut Michael Jacksonista (ja olen lukenut paljon). Kun Jackson 5 vuonna 1976 halusi siirtyä Motownilta CBS:lle, he viime kädessä totesivat olevansa useita satoja tuhansia dollareita *velkaa* Motownille. Kas homma meni näin: Motown pystyi komentamaan Jackson 5:n studioon milloin tahansa levyttämään mitä tahansa. Mutta samaan aikaan, sopimuksen mukaan, Jackson 5 joutui maksamaan Motownille kaikesta siitä ajasta, jonka he käyttivät Motownin studiota. Suurinta osaa heidän sadoista levytyksistään ei oltu julkaistu siinä vaiheessa kun he lopettivat sopimuksensa; ne eivät siis olleet tuottaneet mitään, eli J5 oli velkaa studiossa menneestä ajasta.
Jackson 5:n kohdalla "vika" voidaan aika lailla paikallistaa perheen ääliöisään Joseph Jacksoniin, joka ei vaivautunut lukemaan sopimusta jonka hän allekirjoitti alaikäisten poikiensa puolesta. Mutta myös monet muut Motownin artistit (kuten Stevie Wonder, Marvin Gaye ja Diana Ross) kävivät katkeria taisteluja oikeudessa saadakseen sen mihin heillä oli oikeus. Berry Gordy (joka mm. tilasi itsestään muotokuvan Napoleoniksi pukeutuneena) otti omaan taskuunsa suurimman osan rahoista, jotka olisivat kuuluneet artisteille itselleen.