Ja tähän väliin mun syväluotaus:D Oli kyllä vaikea laittaa järjestykseen, kun kukaan ei onnistunut täydellisesti.
1. Ali- Sininessä unessa ei ollut saman laista herkkyyttä kuin Karjalan Kunnaissa tai Lentäjän pojassa, mutta kokonaisuutena ihan hyvä esitys. Johtuu ehkä aiitä, että tykkään niin paljon Alin äänestä. Hitusen kollotusta, kyllä, ja ajoittain hieman unettava( ei ihme kun tuutulaulusta on kyse). Olen samaa mieltä Jenskyn kanssa siitä, että Ali olisi kasvoillaan voinut näyttää enemmän tunteita.
Flyygeli!!(halkaistu sellainen?) Pianosovitus toimi loistavasti yhteen laulun kanssa. Coldplayn versiosta jäi valitettavasti melko kauas, vaikka mielestäni Ali lauloi tämän enemmän tunteella. Jotkin falsetit kuulostivat ihanilta, mutta toiset taas... Ohuelta piipitykseltä, valitettavasti. Pieniä vireongelmia. Plussaa eläytymisestä.
2. Martti- Illan varmin esiintyjä. Kyllä, hän oli edelleen hieman tylsä. Oletukseni siitä, että hän tulkitsee paremmin suomenkielisiä kappaleita, vahvistui Epun biisin myötä. Lavaesiintyminen hallinnassa ja vire ei paljoa heitellyt, mutta ääni on valitettavasti hiukan tasapaksu omaan korvaani.
Toisesta esityksestä ei jäänyt kovin selvää muistikuvaa, lähinnä mielikuva "lauloi hyvin mutta laulu on tylsä". Toisaalta alkuperäisversiota kuunnellessani tällaista mielikuvaa ei syntynyt. Kenties hieman puutteellinen ääntämys vaikutti?
3. Hennariikka- Humm umm. Ei taaskaan aivan vakuuttanut. Lisää voimaa ääneen! Abban laulun korkeat kohdat kuulostivat säälittävän ohuilta. Hentsulla edelleen kaunis ääni. Ääntäminen oli jotain aivan hirveää... Sori, mutta se vaikuttaa. Lopussa ääni särkyi pitkissä "huudoissa".
Kakkosesitys huomattavasti parempi. Aloitti erittäin kauniisti, mutta sitten kun tultiin kappaleen kliimaksiin... Siitä tulikin sen antikliimaksi. Hennariikalla on ongelmia korkeiden kohtien puhtaasti selvittämisessä. Itkuilu alkoi jo hieman ärsyttää. Olen silti iloinen, että hän pääsi jatkoon.
4. Ilpo-
En voi sanoa että odotin paljoa Ilpolta, mutta Stairway to Heaven oli jotain aivan hirveää. Korvani itkivät (kuvainnollisesti) verta. Ajattelin koko esityksen ajan; hitto, Lassi lauloi tämän ilman säestystä ja veti tuhat kertaa paremmin!. Vireongelmsita on turha edes puhua, sillä hän lauloi enemmän epävireisesti kuin vireisesti. Esityksessä ei ollut latausta; aiemman laista revittelyä ei ollut näkyvissä, ei tosin ollut iskelmäosiossakaan. Lopussa paransi hieman, mutta jotkin rääkäisyt kuulostivat aivan Billie Jean kakkoselta.
Hieman paremmin meni Tehosekoittin laulu. Huomasin tosin taas Ilpon ärsyttävän tavan laulaa alavireisesti mölyten fraasien venytyskohdat. (havaintoesimerkki) Kun normaalisti lauletaan elämää-ääää niin Ilpo laulaa elämää-ööööö. Ei läheskään niin suuria vireongelmia kuin Stairway to heavenissa, mutta levyltä en kyllä tuollaista viitsisi kuunnella. Ilpon asenne tuomareita kohtaan oli kyllä ärsyttävä. "Rokissa ei ole kyse vireestä"-pilkkasiko hän alkuperäisiä, loistavia tulkitsijoita? Lopun stairway to heaven uusinta meni kyllä ihan hyvin, eikö ollut avannut ääntään kunnolla vai mistä oli kyse?
OT: PRKL PERSUT!!!