Nyt on kyse stressistä, ei "stressistä". Eli siis ihan oikeasta stressistä, joka on pitkittyessään erittäin pahaksi ihmiselle. Ja nopealla googlauksella löytyy sellaisia tutkimuksia läjäpäin, joissa todistetaan stressin laskevan immuniteettia --> alttius sairastua virusperäisille taudeille nousee.
Hiirille laboratoriokokeissa aiheutettu stressi on eri asia kuin se "stressi", jota tentteihin valmistautuva opiskelija sanoo kokevansa.
Jotta voitaisiin tutkia sitä, aiheuttaako tavallisen ihmisen kokema stressi flunssaa heikentämällä vastustuskykyä, pitäisi seurata suurta joukkoa ihmisiä vuosikausia. Tutkimuksen aikana pitäisi selvittää sairastettujen flunssien määrät ja ihmisten kokemat stressit. Jos uskotaan vain ihmisten kertomuksia, saattaa olla niin, että omaa stressiään liioittelevat ihmiset ovat samoja ihmisiä, jotka raportoivat myös helpommin olevansa flunssassa. Pitäisi siis mitata stressiä jollain mittarilla. Mikä se olisi? Miten määriteltäisiin flunssassa olo? Miten se mitattaisiin?
Niin kauan kuin et anna linkkiä tällaiseen tutkimukseen, pysyn kannassani, että sellaista tutkimusta ei ole tehty. Ei ainakaan niin, että se todistaisi tavallisen ihmisen kokeman stressin altistavan flunssalle.
Se on selvä, että jatkuva rasitustila on elimistölle pahasta. Esimerkiksi vastustuskyky laskee, koska elimistöllä ei ole voimavaroja ylläpitää immuniteettijärjestelmäänsä kunnossa. Sehän vaatii uskomattomat energiamäärät. Yksityiskohtainen tekninen selitys on lienee vielä tuntematon.
Toinen juttu on sitten se, että tavalliset flunssaan sairastuvat ihmiset eivät ole yleensä jatkuvassa rasitustilassa.
Tavallisten ihmisten tavalla (väärin)käyttää sanaa "stressi" ei ole juuri mitään tekemistä hiirille tehtyjen stressitutkimusten kanssa eikä niiden tutkimusten kanssa, jotka on tehty ihmisille.
Stressin määritelmä on selkeä: se on kehon ylihälytystila. Akuutti stressi nostaa ihmisen suorituskykyä, mutta pitkittyessään se alkaa vaatia veronsa. Eli sen pystyy kyllä erottamaan tarvittaessa mittaamalla 
Valitettavasti tuollainen sanallinen määritelmä ei vielä auta. Pitäisi olla vielä mittari, jolla se voitaisiin mitata. Tai tottakai lääketieteellisissä tutkimuksissa asiaan liittyy joidenkin hormoonien vähyys tai liiallisuus, mutta se on eri asia kuin tavallisten ihmisten valittelu stressistä.
Stressi ei ole pelkkä päänsisäinen tunnetila, vaan vaikuttaa koko elimistöön monella tapaa. Ja se on määritelty monta monituista kertaa.
Ns. tavallisen ihmisen kokema stressi on pitkälti vain pään sisäinen tila ("läksyt jäivät viime tippaan", "en ole lukenut tenttiin riittävästi"). Ihan oikea, lääketieteellisesti mitattavissa oleva stressi on sitten eri asia. Ns. henkistä stressiä ei voi määritellä kunnolla eikä sitä voi mitata muuta kuin kysymällä: "oletko stressaantunut?" Leposyke kertoo tietysti jotain.
Stressi ei todellakaan tunnu mitenkään ylevältä ja uhrautuvalta. Päinvastoin. koen olevani todella huono yliopisto-opiskelija, kun en osaa säädellä stressiäni ollenkaan ja olen antanut sille TAAS vallan ja nyt se on niin pitkällä, että parempi vaan odottaa kesälomaa ja sitä ennen pyrkiä meditoimaan iltaisin ja pyrkiä hyvään unensaantiin.
Valitettavasti pysyn kannassani. Ihmiset kertovat mielellään stressistään ja ahkerasta työnteostaan, koska sillä saa sosiaalisia papukaijamerkkejä: "onpas hän ahkera ja tunnollinen". Sosiaalisia papukaijamerkkejä ei taas saa siitä, että kertoo olevansa väsynyt ja uupunut, koska juo joka päivä alkoholia eikä viitsi nukkua riittävästi (älä ota tätä itseesi koska en puhu sinusta).
Lisäksi omat flunssani selitän sillä, että immuniteettitasoni on laskenut alas. Alussa siihen vaikutti kroonistuva stressi, sitten unenpuute ja lisäksi myös se, että flunssan jälkeen toki immuniteetti on matalalla ja silloin kun vietät väkisin aikaa esim. luentosaleissa, kuntosaleissa ja harrastuksissa niin johan jostain pääsee uusi pöpö mönkimään luokseni ja BUM. uusi flunssa päälle vuan. Unirytmin sekaisuus ei vaikuta alentavasti immuniteettiin, vaan uniVAJE.
Enhän minä sanonut, että unirytmin huonous altistaa flunssalle vaan että univajetta eli univaikeuksia on SEURAUKSENA, jos unirytmi on huono. Minä en ollenkaan kuuntele puheita siitä, että stressi estää nukkumasta, jos kyseinen ihminen ei ole tehnyt mitään unirytmilleen. Esimerkiksi sen, että huonosti nukutun yön jälkeen ei ota päiväunosia.
Unirytmin sekaisuus voi aiheuttaa elimistölle stressitilan. Esim. jetlag nostaa stressihormonien määrää kehossa, samoin vuorotyöntekijöillä on usein kohonneet arvot juuri unirytmin vaihtelun vuoksi.
Olennaisempaa on se, että monien ihmisten on vaikea saada unirytmiä takaisin jetlagin takia. Tai monilla ihmisillä on vaikeuksia nukkua kunnolla kolmivuorotyössä, kun päivärytmi muuttuu koko ajan. Nukahtamiskoneisto on herkkä, eikä päivärytmiä voi muuttaa tuosta vaan.
Aidosti hurja stressi on sitten samaa kuin huippu-urheilijoiden kokema fyysinen rasitustila, jossa elimistöä käytetään ehkä niin rankasti, että se ei ehdi eikä pysty pitämään vastustuskykyään kunnossa. Tavallisen koululaisen tai opiskelijan kokema "stressi" on sitten jotain ihan muuta.
Ai että ainoa oikea stressi on urheilijoiden kokema fyysinen rasitustila ja esim. akuutti ja krooninen stressi ovat sitten ihan helppoja asioita? 
Millä perustelet, että se on aito ja hurja stressi ja esim. opiskelijat kokevat pelkästään "stressiä"? Googlannut olen, mutten ole kyllä löytänyt ainuttakaan lähdettä, joka väitettäsi tukisi.
Kyllä, aito stressi ja huippu-urheilijan kokema stressi ovat sukua toisilleen. Elimistöä käytetään jollakin tapaa rajummin kuin mihin se on valmis. Ei minun tarvitse osoittaa tutkimusta, jonka mukaan esim. Salattujen elämien katsomien EI AIHEUTA stressiä. Jos sinä väität, että aiheuttaa, sinä googlaat ja osoitat päinvastaisesta kertovan tutkimuksen.
Opiskelijoiden kokema stressi on todellakin vain "stressiä". Normaalia elämää. Toki olitila voi olla huonokin, jos jättää työt tekemättä ajallaan.
Kylmä ei tietenkään aiheuta flunssaa, mutta esimerkiksi jatkuva, kylmä veto altistaa sille. Esimerkkejä: Nukkuminen hotellissa avonaisen ikkunan vieressä, hotellin raaka ilmastointi.
Tällaisesta ei ole saatu tutkimustuloksia vielä tehtyä. 
Eli että esim. raaka ilmastointi laskiki immuniteettia sen verran, että flunssaan sairastuisi helpommin siksi, että silloin käy kylmä veto. Todennäköisempää on, että silloin ilman vaihtumisen yhteydessä huoneeseen pääsee enemmän viruksia, jolloin sairastumisen riski lisääntyy.
Tässä asiassa riittää ihan oma havainto ja se, että suomalaiset urheilijat ovat tavan takaa valittaneet Olympialaisissa ja muissa arvokisoissa, että tehokas ilmastointi (raaka ilmastointi) aiheuttaa nopeasti flunssaoireita. Itse sairastuin kahdella perättäsellä matkallani heti flunssaan, kun hotellissa oli kova ilmastointi. Sen jälkeen olen aina laittanut ilmastoinnin niin pienelle kuin mahdollista - enkä ole enää sairastunut kertaakaan. Enkä yleensäkään pahemmin sairastele, joten on suuri todennäköisyys, että ilmastointi on ratkaiseva tekijä. Sama pätee siihen, että oudossa ympäristössä eli hotellissa nukkuu ikkuna auki. Se on vaarallista, koska usein hotellin sänky on lähempänä ikkunaa kuin oma sänky kotona, missä on totuttu nukkumaan ikkuna auki. En minä käytä elämääni googlatakseni tutkimuksia, joissa osoitettaisiin arkipäivän havainnot oikeaksi. Mutta noudatan omassa elämässäni kaikkia hyviä kikkoja, joilla välttää flunssan. Todennäköisempää ei suinkaan ole antamasi virusselityksesi vaan se, että ilma vaihtuu koko ajan nenän ja suun ympärillä niin, että elimistö ei ehdi lämmittää sisään vedettävää ilmaa esimerkiksi suun kautta hengitettäessä. Tai sitten ilmastointi kuivattaa nenän limakalvot niin, että virukset pääsevät helpommin sisään.
Tavallinen ihminen kokee mainitsemiani oireita, jos hänellä on kroonistunut stressi. Tällöin esimerkiksi kortisolin tuotanto kiihtyy ja ihmisen on hankalampi keskittyä mihinkään, mikä johtaa asioiden kasaantumiseen mikä taas lisää ahdistusta ja kierrehän on valmis. Pahimmillaan stressi johtaa uupumukseen, burnouttiin tai jopa masennukseen asti. Stressi on esim. yliopisto-opiskelijoilla yksi tyypillisimmistä ongelmista etenkin nykyään, kun tieto-ja viestintätekniikan vuoksi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi ja täytyisi pärjätä yksin.
Ehdotan, että vietät vähemmän aikaa lääkärikirjan kanssa tai googlettamalla eri sairauksien oireita ja sovittamalla niitä itseesi. Tavallinen opiskelija ei koe "kroonistunutta stressiä".
Opiskelija, joka ei tiedä sanan "stressi" olemassaoloa, ei pode stressiä. Samaan tapaan kuin useimmat eivät poteneet paniikkihäiriöitä ennen kuin siitä tuli villitys.
Ja kyllä, ihan tavalliset ihmiset kokevat näitä oireita aikuisten oikeasti omassa elämässään. Tai sitten minä olen joku superspesiaali. Ja leposykkeen kohoaminen kertoo kehon(kin) rasitustilasta ja omani on noussut tammikuun alun 57 nyt 67:ään.
Tässäkin asiassa pysyn kannassani. Tavallinen ihminen ei koe sellaista. Mutta jos joku googlettaa erilaisia oireita, ihminen pystyy toki suggeroimaan itseensä melkein mitä tahansa oireita.
No mitä se "kunnon" stressi on? Mlloin ja missä tavallinen ihminen sellaista kokee?
Silloin kun ihminen ei koe pystyvänsä vastaamaan ympäristönsä paineisiin.
Edelleenkään en usko asiaan. Totta kai ihminen voi mennä henkisesti huonoon kuntoon, jos ottaa liikaa tehtäviä tehdäkseen ja sitten kokee että "muut" vaativat häntä onnistumaan. Ns. tavallinen ihminen ei tällaisia tee. Sinä olet ehkä tehnyt mutta huomaan että olet sen lisäksi aika ahkerasti googlettanut stressin oireita ja sovittanut niitä itseesi. Minä en ole koskaan moista harrastanut. Elämä on elämää ja oikeat sairaudet ovat sitten erikseen. Peukut laitan kuitenkin pystyyn ahkeroinnillesi!
JLisäksi ylioppilaskirjoitukset voivat aiheuttaa kroonisen stressin joillekin opiskelijoille. EI KAIKILLE. Ihmiset ovat erilaisia ja kokevat paineet eri tavoin ja reagoivat niihin eri tavoin. Toiset saavat burnoutin sellaisesta, joka ei vaikuta millään tavalla johonkin toiseen. Mutta kyllä jokaisella tavallisella ihmisellä on helpostikin mahdollista saada krooninen stressi itselleen.
Niin, minä en usko "kroonisen stressin" olemassaoloon muuta kuin korkeintaan hyvin harvinaisena tilana. Mitä ihmeellisempiä vaivojahan esiintyy harvinaisina vaivoina.
Idols-kisa voi olla sellainen tekijä jollekulle.
Minusta ei voi olla, eikä meillä ole tietoa yhdestäkään Idols-laulajasta, joka asian olisi niin kokenut. Ihmisellä sattuu olemaan kyky kestää paineita ja vaikeita tilanteita. Muuten olisimme kuolleet sukupuuttoon.
Koen loukkaavana sen, että oletat tietäväsi unirytmini ja sen sekaisuuden paremmin kuin minä. Jos nukun yössä normaalisti 8 tuntia ja kun stressihormonien jne. määrä elimistössäni lisääntyy niin unenmäärä luonnollisesti vähenee, koska elimistö käy ns. ylikierroksilla. Esm. kortisolin määrän lisääntyminen hippotalamuksessa-missä-lie häiritsee ihmisen keskittymiskykyä, jolloin myös rentoutuminen on luonnollisesti hankalampaa, koska ajatukset sinkoilevat aasta beehen ja sieltä peehen. Väsymys luonnollisesti pahentaa stressiä ja oravanpyörä on valmis.
En voi sille mitään, jos loukkaannut. Mutta kun tuot oman elämäsi esiin flunssakeskustelussa, minulla on oikeus kertoa se todennäköisin skenaario sille, miksi sinulla on ollut univajetta.
Et kuitenkaan kistänyt tulkintaani.
Hmm... taidat todellakin googlettaa liikaa eri sairauksien oireita. Se ei ole hyväksi.
Kukaan ei ole sanonutkaan, että flunssan saa automaattisesti heti kun on samassa talossa sairastavan kanssa. Huoh.
Idols-talossa tuntuu sairastuvan helpommin, koska siitä uutisoidaan. Jos me nyt valitaan tältä foorumilta vaikkapa kuusi tyttöä ja meidät tungetaan asumaan samaan kämppään, niin on hyvin todennäköistä, että osa sairastuu samaan flunssaan. Käsittääkseni idols-talossa ovat sairastelleet Hennariikka ja Lotta, Annalla oli jotain muuta heikotusta(ko)? Stina ja Fatima ovat muistaakseni tytöistä pysyneet vielä terveinä.
Ei mitään "huoh", koska koko jutun juoni oli se, että miksi Idols-talossa sairastutaan helpommin kuin muualla. Mahdollisesti. Eihän meillä ole mitään oikeaa statistiikkaa käytettävissä. Normaalisti aikuiset ihmiset eivät kuitenkaan ihan helpolla sairastu ollessaan tekemisissä flunssaa potevan kanssa.
Ihan mielenkiinnosta: Missä vaiheessa olet omia opintojasi vai oletko jo työelämässä ja niitä onnekkaita, jotka eivät ole joutuneet kokemaan kroonista stressiä elämässään? 
Valitettavasti en tällaisissa nettikeskusteluissa ala puhua itsestäni sen enempää. Olen myös sen oppinut, että vastaa tuollaiseen kysymykseen mitä tahansa, eri mieltä oleva pitää vastausta vääränä.
Edelleen luulen, että "kroonista stressiä" potevat 99-prosenttisesti vain ne (yleensä naiset), jotka ovat sellaisen termin sattuneet löytämään googlettamalla tai sitten lukeneet naistenlehtien keskiaukeaman terveysliitteistä.
Mutta uskon siitä huolimatta, että elimistö voi syystä tai toisesta ajautua vakavaan ylirasitustilaan, josta toipuminen ottaa aikansa. Sitä kutsuttakoon krooniseksi stressiksi. Ehkä sinä sitten podet sellaista, mutta ns. tavallinen "stressaantunut" opikelija ei koe. Hän vain elää elämäänsä.
Aihe: Miksi ne kaikki sairastuvat flunssaan? (Luettu 8907 kertaa)