Leffabiisit teemana oli enemmänkin ku positiivinen juttu. (Valittelinkin, et on ollu vähän tylsiä teemoja). Nyt sentään biisitkin oli tuttuja.
Lee DeWyze: Kiss From A Rose ei mennyt niin hyvin kuin olisin sen toivonut menevän. Jäi vähän vaisuksi. Tykkäsin kyllä, et Lee veti tämän tyyppisen biisin. Ei ollut huono, mut tosiaan…pikkusen vaisu.
Big-Mike: Will You Be There. Musta tää oli tasaisen hyvä esitys Mikeltä. Taustalla oleva kuoro sopi biisiin hyvin.
Crystal & Lee duetto: Falling Slowly on älyttömän nätti kappale! Musta tää hipoi täydellisyyttä. Lee ei täysin vakuuttanut omalla vedollaan, mut duetto oli kaunista kuunneltavaa hänenkin osalta.
Casey James: Mrs. Robinson. Pitkästä aikaa Casey oli ihan hyvä. Aika perus Caseytä. Mukava heppu, mut ei antsaitsis enää jatkopaikka tän illan jälkeen. Näin uskaltaa sanoa hyvällä omatunnolla jo ennen Crystalin esitystä sekä Caseyn ja Miken duettoa.
Crystal Bowersox: I'm Alright. Hyvin Crystalin näköinen ja kuuloinen esitys. Tää olikin ainoa kipale, joka ei ollut mulle ihan niin tuttu kuin muut. Kevyesti voi sanoa, et Crystal oli jälleen illan paras.
Casey & Mike duetto: Have You Ever Really Loved A Woman. No jaa, ei tää kyllä kovin erikoiselta kuulostanut, mut Kara ja Simon oli ihan oikeessa. Duetot oli illan parasta antia.
Laittaisin esitykset tähän järjestyksen
1. Crystal
2. Lee (on silti musta ihan loistava laulaja, vaikka illan sooloesitys ei ollut niin hyvä)
3. Mike (herättää nykyään ristiriitaisia tunnelmia, mut ansaitsee musta silti jatkaa vielä viikon kisassa)
4. Casey
Casey kotiin! Mulle on ollu aika selkeetä jo pitkään, et Crystal ja Lee ois paras finaalikaksikko.